Huh huh, onpas vaikea herätä tähän päivään! Takana on kamala yö. Eilen laitettiin tyttöjen kanssa ratsastuskoulun hevostarvikekirpparille tarpeettomia hevostelukamppeita myyntiin ja käytiin viemässä tavarat tallille. Matkalla jo vatsaa kivisti pahasti, ja yritin suoriutua äkkiä kotiin. Nappasin muutaman särkylääkkeen, kävin koirien kanssa kävelemässä ja ajattelin että eiköhän se tästä pian helpota.

Katselin telkkaria ja olin siihen sitten nukahtanut, mutta heräsin jo puolen yön aikaan entistä kovempaan vatsakipuun. Särkylääkkeet olivat lopussa. Pidin mahan päällä lämminvesipulloa, selässä kylmävesipulloa, kävin kuumassa suihkussa, katselin jo kaihoisasti koiran kipulääkkeiden suuntaan, ja olin epätoivon partaalla! Vatsaa viilsi ja selkää jomotti, ihan kuin synnytyskipua joka ei vaan hellittänyt hetkeksikään. En voinut olla makuulla, en istua enkä seisoa. Ainoa asia, mikä vei kipua hiukan pois, oli kuuma suihku, jonka alla makasin kylppärin lattialla moneen otteeseen. Varmasti maapallokin nyt tuhoutuu kun tuhlasin niin paljon kuumaa vettä! 

Neljän jälkeen aamulla täysin voipuneena menin sänkyyn, ja ihme kyllä nukahdin. Puoli seitsemältä soi herätyskello, oli aika herätellä lapset kouluun. Tuli mieleeni, että miten pärjää äiti, jolla on vauva- tai taaperoikäinen lapsi, ja yöt  samanlaista helvettiä kuin minulla. Meidän lapset onneksi jo osaavat huolehtia itsensä kouluun, kunhan katson aamulla että heräävät varmasti. Sanoin lapsille, että kunhan pääsen apteekkiin, ostan särkylääkkeitä ja syön koko paketin kerralla, että päsen tästä kivusta eroon, mutta tytär tuumi että äiti eihän niin voi tehdä. 

Pojalla alkoi koulu vasta puoli yhdeltätoista, ja suuntasimme heti särkylääkeostoksille kun apteekki aukesi. Mikä helpotus kun vatsakipu viimein alkoi hellittää! Miksi tuo törkeä vatsakipu ei voi jo antautua? Miksi se on niin salakavala, että jonain päivänä saatan olla ihan normaalisti, ilman mitään särkylääkkeitä, ja sitten se yhtäkkiä hyökkää päälle kuin ukkosmyrsky, ja tuntuu vievän järjenkin päästä? Mikä se on joka sattuu, miksi sille ei löydy selitystä? 

Nukuin muutaman tunnin, ja olo on melko pölähtänyt. Ei tuo särkylääkkeiden naukkailu ole ihmisen hommaa, pää menee pökkyräiseksi ja aina on pieni pelko siitä että lääkkeen teho lakkaa ja kohta ollaan taas kauhean kivun kourissa.

Ihmettelen kovasti, kun viime viikonloppuna kun kävimme mökillä, sain olla melko rauhassa vatsakivulta. Nukuin paremmin kuin aikoihin, en tarvinnut särkylääkettä ja söinkin aika hyvällä ruokahalulla kaikenlaista. Oli ihana nukahtaa rakkaan viereen takkatulen rapsahdellessa vilpoisassa mökissä. Onko tuo mahakipu minulla jo korvien välissäkin, vai sattuiko silloin juuri olemaan hyvä hetki?